... innosti minut toissapäivänä ottamaan muutaman kuvan kotimaisemista. Kohta tuosta ensilumesta on vain muisto jäljellä, mutta jäiväthän kuitenkin kuvat. Mitäs pidätte?
Itse olen todella kiitollinen siitä, että tarvittaessa pääsen ulos luontoon keräämään voimia. Lyhytkin happihyppely elvyttää mieltä kummasti tämän marraskuisen pimeyden keskellä. Vaikka välillä tuntuukin, että seinät kaatuvat päälle, on lohdullista tietää, että se aurinko kuitenkin on siellä jossain, kun vaan jaksamme odottaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti