Liian paljon ristiriitaisia tunteita...

... siihen, että pystyisin analysoimaan (tai edes kertomaan tarkemmin) kuluneen viikonlopun tapahtumista.
 Sen sijaan lyhyt kertaus taaksepäin, samaan ajankohtaan kolme vuotta, kaksi vuotta ja vuosi sitten:


 Kolme vuotta sitten elokuussa (n. neljä kuukautta viiltelyn paljastumisen jälkeen) aloitettiin varsinaiset tutkimuskäynnit lastenpsykiatrian poliklinikalla. Psykologin testeissä kartoitettiin lapsen  oppimistaidot ja poissuljettiin lukihäiröt yms. koulunkäyntiin mahdollisesti vaikuttavat seikat. Todettiin tytön olevan lahjakas, fiksu ja luova ja osin näistä samoista asioista johtuen myöskin tunne-elämältään herkkä, mutta myös itseltään paljon (ehkä liikaakin?) vaativa.

 Kaksi vuotta sitten elokuussa  (edellisen kevään koulunkäynnin mentyä tyystin harakoille) päädyttiin sijoittamaan tyttö naapurikuntaan "uuden alun saamiseksi". Ympäristönvaihdoksesta ja uuden, isomman kaveripiirin saamisesta toivottiin lääkettä masennuksen karkoittamiseen ja edelleen vaihtelevien mielialojen hallintaan. Alkuun kaikki näyttikin hyvältä, mutta sijoituspaikan toiminnan alasajo mullisti kuviot.

 Vuosi sitten (yläasteen alkaessa) oltiin hyvinkin toiveikkaita teinin tulevaisuuden suhteen. Sopeutuminen sijaisperheeseen oli hyvällä mallilla, olihan ensimmäiset pussikaljakokeilutkin läpikäyty ja anteeksi annettu. Me vanhemmatkin aloimme sopeutua tilanteeseen ja etsiä tukea ja apua itsellemmekin. Yrittäjämieheni palkkasi itselleen työmiehen omaa työtaakkaansa keventämään ja minä hakeuduin ASLAK-kuntoutukseen ja aloitin mielialalääkityksen pärjätäkseni paremmin.

 Kaiken edellä kerrotun jälkeen nyt ollaan kuitenkin tilanteessa, että lopullista diagnoosia ei teinille ole saatu, toistuvista osastojaksoista ja psykoterapiasta huolimatta.  Perusongelma (psykoterapeutin mukaan) on se, että tyttö ei luota aikuisten kykyyn ratkaista ongelmia ja tukea häntä riittävästi tunnemyrskyissä.  Paha olo siis jatkuu ja tuo mukanaan karkailua ja lieveilmiöitä.

 "Ei mulla mitään psyykkisiä ongelmia ole, mua vaan vituttaa!"  -taitaa tyttö olla oikeassa...