Blogin lähtökohdat:

Blogin tarkoituksena on saada uusia näkökulmia vaikeaan asiaan kertomalla perheemme tarina pala palalta ja muistelemalla matkan varrelta mieleen jääneitä tunteita. Toivottavasti tämä käy myös vertaistueksi muille Vanhemmille ja Nuorille, lukijoiden yhteydenotot ja kommentit ovat siis toivottuja!
Satunnaisesti blogiin eksyneen lukijan kannattaa taustaksi lukea myös blogin avauspostaus, jotta saisi paremmin "juonesta kiinni".

Neljännen kevään kääntyessä syksyksi jatkan tuokiokuvilla "lapsestaan osittain luopuneen" äidin elämästä.

keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Yöpakkasia ja revontulia...




... joskin noita jälkimmäisiä täytyy yrittää bongata ensi yönä uudestaan. Eilisiltana Nukkumatti kutsui sen verran aikaisin, etten kymmenen tienoilla ehtinyt nähdä kuin maidonvaaleita "sormivetoja" taivaalla.

 Jotain pitäisi varmaan kertoa tytön kotilomastakin, tällä kertaa hän oli kotona kokonaiset kaksi vuorokautta. Tyttö vaikutti yllättävän rauhalliselta ja oli kiinnostunut ihan tavallisista asioista ja meidänkin kuulumisistamme. Tottakai puhuttiin "talon" tapahtumistakin, mutta noin päällisin puolin sain vaikutelman, että teini tyytyy kohtaloonsa ainakin hetkeksi ja yrittää kiriä kiinni syksyllä rästiin jääneitä koulujuttuja.

Ensimmäisen kerran todella pitkään aikaan tuntui siltä, että ehkä vielä joskus eläisimme ns. tavallistakin elämää...

 Noiden otsikossa mainittujen yöpakkasten ansiosta uskaltauduin vielä jäällekin. Lauantai-illan hämärissä sain kuvattua tunnelmallisen kuvan pikkukoirasta ja peräti yhden still-kuvan peräämme karanneesta jämy-teinistäkin:

 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti